PP8

Piinapäivitys.

Ei mitään uutta auringon alla.

Menkkakipuja oli kuten aina ennenkin muutaman päivän ajan, ja kuten aina ennenkin ne ovat nyt myös hiljentyneet. Yleensä ne alkavat sitten uudelleen lähempänä testipäivää (PP14). Rinnat täysin tavalliset (mulla ei edes Pregnyl tai mikään muukaan vaikuta niihin mitenkään), ja olo muutenkin. PP6 jo innostuin vähän, kun vatsaa nipisteli ja kiristi kumman tuntuisesti, mutta sekin ilo loppui lyhyeen: vatsatauti :( Heräsin seuraavana yönä, kun vatsa oli ihan sekaisin. Miehellä oli sama pari päivää aikaisemmin. Sitä kesti eilisen, mutta siitäkin oon nyt toipunut. Ei siis kerrassaan mitään, mikä voisi herättää toiveita raskaudesta. Vuoto mulla on alkanut tasan kerran ennenkuin lopetin luget, yleensä siis vasta pari päivää niiden lopettamisen jälkeen, eli siitäkään ei voi päätellä mitään. Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä testi ja tarkistaa tulos ruudusta... Pelottaa, en pysty edes ajattelemaankaan sitä, että se hetki on kohta edessä. Ajattelin testata viimeistään joskus viikonloppuna. Ennen sitä joudun olemaan töissä, ja jos tulos on nega, en voi kuvitellakaan esittäväni iloista ja että kaikki on hyvin.

Surullista. Harmittaa, että en uskalla edes toivoa mitään. Oon ollut tässä samassa tilanteessa samoilla tuntemuksilla niin monesti, että vaikka koko ajan kuulostelenkin oloa (sitä en vain osaa olla tekemättä, vaikka kuinka aina päättäisin toisin), en kerta kaikkiaan uskalla ajatella, että tämä voisi onnistua. Enkä ainakaan kirjoittaa sitä mustaa valkoisella... Hiljaa mielessäni ehkä uskallan haaveilla. Tuntuu vain, että en jaksaisi enää kertaakaan pettyä, mutta minkäs teet. Ken leikkiin ryhtyy... En tiedä, miten siitä taas noustaan, jos tulos ei ole toivottu, mutta kaipa se taas jotenkin onnistuu, niinkuin aina ennenkin. Pää pystyyn ja eteenpäin.