Hämmennystä ilmassa

Olen edelleen aivan sekaisin.

Seitsemän ICSIä ja kahdeksan alkionsiirtoa, pari-kolme inssiä ja lukemattomia kuukausia oviksen bongausta ja luomuilua. Kymmeniä, satoja eri keinoja raskautumiseen: vyöhyketerapiaa, vehnänalkioöljyä, akupunktiota, greippimehua litroittain, seksiä päivittäin, seksiä joka toinen päivä, seksiä vain oviksen aikaan... lista on loppumaton. Eikä ikinä yhden yhtäkään plussaan vivahtavaakaan.

Olo on epätodellinen ja vähän väliä havahdun miettimään olenko vain kuvitellut kaiken.

Jo silloin, kun tein ekaa testiä ja plussaviiva alkoi näkyä ajattelin, että onkohan mieleni jo niin järkkynyt, että vain kuvittelen näkeväni sen ihan vain siksi kun toivoin niin kovasti enkä tiennyt miten olisin jälleen selvinnyt pettymyksestä. Siksi oli pakko tehdä heti vartin päästä uusi testi. Eilisen Clearbluen testin plussaviiva oli selkeästi vahvempi kuin toissapäiväinen, eli lupaavaltahan tämä vaikuttaa. Aion tehdä vielä viikonloppuna pari testiä, jotka ovat valmiina kaapissa, mutta sitten yritän rauhoittua hetkeksi. Ensimmäiseen ultraan saakka jännitys tulee olemaan valtava, mutta jotenkin vain pitää koittaa sinnitellä.

Sanat eivät riitä kuvaamaan miten onnellinen olen, ja miten kovasti toivon, että saamme tämän murusen syliin asti. Tai muruset... Tosin hcg-arvo olisi ollut ehkä kuitenkin suurempi jo näin alussa jos kyseessä olisi kaksosraskaus? Mene ja tiedä.

Ihanaa, kun saimme taas netin toimimaan!
Tajusin, että olen saman asian edessä kuin niin moni minua aiemmin:
tiedän kaiken raskaaksi tulemisesta, mutta en mitään raskaana olemisesta!!!

Netti helpottaa aiheeseen perehtymisessä, sillä tiedän tosiaan minimaalisen vähän siitä mitä saan syödä, sekä ylipäätään kaikesta mahdollisesta. En tiennyt edes sitä saako raskauden alkuvaiheessa (tai missään muussakaan vaiheessa sen puoleen...) edes saunoa! No, järki sanoi että saa, minkä tiedon myös sitten netistä löysin. Kohtuus kaikessa. En voi uskoa todeksi, että MINÄ voin kirjoittaa googleen hakusanaksi "raskaus ja sauna", "raskaus ja vehnäorasmehu (= päivittäinen osa ruokavaliotani... ;)", tai "raskaus ja PANACOD"... Niinpä, uskon "saaneeni" ensimmäisen "oireeni" - aivan infernaalisen päänsäryn!!! OMG. Päätäni särkee yleensä todella harvoin, eikä todellakaan ikinä aamuisin, ja kun aamuyöllä avasin silmäni se jysähti kuin rekka ohimoon... Huoh. Pitää varoa, mitä toivoo :D Mutta jos se on oire raskaudesta: TERVETULOA!!! Tätä on odotettukin... kauan.

Tajusin myös, että en ole koskaan uskaltanut vakavasti miettiä jatkanko blogiani jos tulen raskaaksi. Uskon jatkavani, edelleenkin on niin paljon tähän liittyviä asioita joita en jaa muiden kuin läheisimpieni kanssa ja tuntuu, että johonkin ne pitää saada purettua. Pitää kuitenkin miettiä asiaa, tällä hetkellä ajatus jatkamisesta tuntuu kuitenkin hyvältä.

Jo vuosia sitten päätin miten kerron Miehelleni plussatuloksesta.
Kauan sitä piti odottaa ja tuntuu ihan käsittämättömältä, että se päivä sitten lopulta koitti. Hänellä oli testipäivänä iltamenoa ja olimme sopineet, että testaamme sitten kun hän tulee kotiin. Minulla oli kuitenkin (kaikista menkkaoireista huolimatta) sellainen tunne, että ehkä tämä nyt onkin SE kerta, joten uskaltauduin testaamaan saman tien kun hän lähti ovesta ulos. Toisen plussan testattuani lähdin ostamaan hänelle shampanjaa ja kortin. Kun hän kotiutui, kehotin katsomaan jääkaappiin (tai no tässä tapauksessa sähkökatkon takia ulos nostettuun kylmälaukkuun). Siellä odotti shampanjapullo, josta roikkui kortti. Kortin toiselle puolelle olin kirjoittanut 1+1=3.

Kortissa oli kaksi kimaltavaa sydäntä ja teksti:
Usko aina haaveisiin, pieniin, suuriin unelmiin...