Tänään on rv 36+6, eli huomisesta lähtien bebe on maailmaan saapuessaan täysiaikainen. Niin, tai yliaikainen, mitä vaihtoehtoa en toistaiseksi halua ottaa huomioon ;) Hurjaa, että on tultu näin pitkälle. Olen yrittänyt jutella pikkuiselle, ja kertoa, että tämä viikko olisi jo loistava syntymiseen, mutta voi olla, että hän ei ole ihan niin miellyttämishaluinen... No, pääasia tietysti, että vauva on aivan valmis tullessaan!
Olo alkaa olla jo aika tukala. Kömpelyys tuntuu saaneen ihan uudet mittasuhteet, samoin jotkut tähänkin asti rassanneet vaivat. Sormet ovat turvoksissa (tosin viileä sää on onneksi tuonut helpotusta muuhun turvotukseen), ja jo entuudestaan kipeä lonkka on pahentunut. Käveleminen tuntuu epämukavalta, rappusten ylös kipuaminen ja kumarassa oleminen todella hankalalta. Harmittaa, kun en pysty touhuamaan pientä varten niin paljon kuin haluaisin. Lisäksi kädet ovat alkaneet öisin puutumaan kovasti, ja siis todellakin kovasti. Nousen venyttelemään ja vaihdan asentoa, ja kas, minuutin päästä sama homma. Niin, ja pakko kai tässä yhteydessä mainita myös yksi masentava häiriötekijä: kuorsaus. Ja siis todellakin aivan infernaalinen kuorsaus. Kerrassaan viehättävää :/ Todellakin toivon, että se vaiva häviää raskauden myötä! Pari kertaa olen siirtynyt suosiolla vierashuoneeseen nukkumaan, että Mies saisi nukkua kunnolla, raukka kun kärvisteli vieressä korvatulppineen. Tehottomine korvatulppineen... Syvä huokaus. Todettakoon kuitenkin, että en kuitenkaan koe juurikaan kärsiväni, masu tuntuu edelleen ihanalta, ja pikkuisen myllertäminen siellä sisällä aivan erityisen ihanalta ♥ Tulkoon tosiaan sitten, kun on aivan valmis! Mikäs mulla on täällä ollessa, kun voi olla kotona ja ottaa rennosti.
Valmistelut ovat onneksi aika hyvällä mallilla. Murun huone on vielä täysin vaiheessa, mutta eiköhän isänsä ehdi sitä isyysvapaan aikana vähän edistämään (voi olla, että itsestäni ei ole siinä vaiheessa kovinkaan suurta apua). Eipä tuo yksin mene sinne huoneeseen nukkumaan ja oleskelemaan ihan vähään aikaan ;) Muuten olemme saaneet enimmät hankinnat tehtyä. Eilen ompelin ensisänkyyn soman reunuksen, mielestäni ihanasta kankaasta, sinivalkoinen pallokuvio. Nyt vain aprikoimme, pitääkö reunuksen kuitenkin olla niin matala, että näemme vauvan helposti... Lisäksi kaikki muutkin vauvan tekstiilit vaatteista vuodevaatteisiin ovat kaikki pestyjä ja käyttövalmiita. Pohdiskelin tässä, olisinko ommellut meillä olevista ylimääräisistä aluslakanoista valmiiksi jo parit pinnasängyn aluslakanat, mutta huomasin sitten, että niitä saa Ikeasta 2kpl hintaan 7,95... Just, enpä enää tiedä, onko kannattavampaa tehdä itse.
Tänään ajattelin pakata sairaalakassin valmiiksi, jos se vaikka toisi hyvää karmaa ja nopeuttaisi laitokselle lähtöä ;) Sen sisältö on tosin jo valmiiksi mietitty, eli siihen ei kovin kauan aikaa kulu. Turvakaukaloasian ratkaisimme muuten niin, että ostimme Britax-kaukaloomme sopivan autojalustan. Ei onneksi maksanut ihan hirveästi, ja olen ymmärtänyt, että on muutenkin paljon kätevämpi systeemi, kuin kiinnittää kaukalo joka kerta turvavöillä! Nyt kaukalo vain napsautetaan kiinni jalustaan, ja myyjän mukaan (tietysti...) tämä ratkaisu on myös turvallisempi, mikä kyllä käy järkeen. Lisäksi meillä on siis Britaxin kevyet matkarattaat, joihin kaukalon saa kiinni. Ja kunnon vaunut tietysti myös, ne ostimme käytettyinä. Olen aika tyytyväinen hankintoihimme, olemme saaneet mielestäni kohtuuhinnalla periaatteessa kaikki vaunut ja rattaat, joita tulemme tarvitsemaan (nuo Britaxit olivat uudet, mutta edulliset). Tulevaisuuden turvaistuinrumba on sitten taas asia erikseen, mutta siihen on vielä aikaa...
Nyt pitää ehkä olla liikoja miettimättä tulevaa synnytystä, ja ennen kaikkea sen mahdollista ajankohtaa, ja keskittyä sen sijaan nauttimaan tästä ihanasta ajasta, kun tietää, että se on joka tapauksessa aivan pian...! ♥ Ihanaa!!!
Olo alkaa olla jo aika tukala. Kömpelyys tuntuu saaneen ihan uudet mittasuhteet, samoin jotkut tähänkin asti rassanneet vaivat. Sormet ovat turvoksissa (tosin viileä sää on onneksi tuonut helpotusta muuhun turvotukseen), ja jo entuudestaan kipeä lonkka on pahentunut. Käveleminen tuntuu epämukavalta, rappusten ylös kipuaminen ja kumarassa oleminen todella hankalalta. Harmittaa, kun en pysty touhuamaan pientä varten niin paljon kuin haluaisin. Lisäksi kädet ovat alkaneet öisin puutumaan kovasti, ja siis todellakin kovasti. Nousen venyttelemään ja vaihdan asentoa, ja kas, minuutin päästä sama homma. Niin, ja pakko kai tässä yhteydessä mainita myös yksi masentava häiriötekijä: kuorsaus. Ja siis todellakin aivan infernaalinen kuorsaus. Kerrassaan viehättävää :/ Todellakin toivon, että se vaiva häviää raskauden myötä! Pari kertaa olen siirtynyt suosiolla vierashuoneeseen nukkumaan, että Mies saisi nukkua kunnolla, raukka kun kärvisteli vieressä korvatulppineen. Tehottomine korvatulppineen... Syvä huokaus. Todettakoon kuitenkin, että en kuitenkaan koe juurikaan kärsiväni, masu tuntuu edelleen ihanalta, ja pikkuisen myllertäminen siellä sisällä aivan erityisen ihanalta ♥ Tulkoon tosiaan sitten, kun on aivan valmis! Mikäs mulla on täällä ollessa, kun voi olla kotona ja ottaa rennosti.
Valmistelut ovat onneksi aika hyvällä mallilla. Murun huone on vielä täysin vaiheessa, mutta eiköhän isänsä ehdi sitä isyysvapaan aikana vähän edistämään (voi olla, että itsestäni ei ole siinä vaiheessa kovinkaan suurta apua). Eipä tuo yksin mene sinne huoneeseen nukkumaan ja oleskelemaan ihan vähään aikaan ;) Muuten olemme saaneet enimmät hankinnat tehtyä. Eilen ompelin ensisänkyyn soman reunuksen, mielestäni ihanasta kankaasta, sinivalkoinen pallokuvio. Nyt vain aprikoimme, pitääkö reunuksen kuitenkin olla niin matala, että näemme vauvan helposti... Lisäksi kaikki muutkin vauvan tekstiilit vaatteista vuodevaatteisiin ovat kaikki pestyjä ja käyttövalmiita. Pohdiskelin tässä, olisinko ommellut meillä olevista ylimääräisistä aluslakanoista valmiiksi jo parit pinnasängyn aluslakanat, mutta huomasin sitten, että niitä saa Ikeasta 2kpl hintaan 7,95... Just, enpä enää tiedä, onko kannattavampaa tehdä itse.
Tänään ajattelin pakata sairaalakassin valmiiksi, jos se vaikka toisi hyvää karmaa ja nopeuttaisi laitokselle lähtöä ;) Sen sisältö on tosin jo valmiiksi mietitty, eli siihen ei kovin kauan aikaa kulu. Turvakaukaloasian ratkaisimme muuten niin, että ostimme Britax-kaukaloomme sopivan autojalustan. Ei onneksi maksanut ihan hirveästi, ja olen ymmärtänyt, että on muutenkin paljon kätevämpi systeemi, kuin kiinnittää kaukalo joka kerta turvavöillä! Nyt kaukalo vain napsautetaan kiinni jalustaan, ja myyjän mukaan (tietysti...) tämä ratkaisu on myös turvallisempi, mikä kyllä käy järkeen. Lisäksi meillä on siis Britaxin kevyet matkarattaat, joihin kaukalon saa kiinni. Ja kunnon vaunut tietysti myös, ne ostimme käytettyinä. Olen aika tyytyväinen hankintoihimme, olemme saaneet mielestäni kohtuuhinnalla periaatteessa kaikki vaunut ja rattaat, joita tulemme tarvitsemaan (nuo Britaxit olivat uudet, mutta edulliset). Tulevaisuuden turvaistuinrumba on sitten taas asia erikseen, mutta siihen on vielä aikaa...
Nyt pitää ehkä olla liikoja miettimättä tulevaa synnytystä, ja ennen kaikkea sen mahdollista ajankohtaa, ja keskittyä sen sijaan nauttimaan tästä ihanasta ajasta, kun tietää, että se on joka tapauksessa aivan pian...! ♥ Ihanaa!!!
Onnea sinnekkin loppumetreille :) sairaalakassia täälläkin pakkaillaan.
VastaaPoista