Tulipa sitten ihan hirveät kipuitkut siitä eilisestä rotarokotteesta :´( Oli jotain aivan kamalaa : ( Menin suihkuun, ja kuulimme lähtiessäni, että poika alkaa heräillä torkuiltaan. Oli nukahtanut väsähtäneen oloisena sikeille unille, oli varmaan niin väsynyt siitä neuvolakeikasta. Suihkusta tullessani poika kirkui kuin syötävä, oli kyllä hurjan kuuloista. Mies sanoi ajatelleensa silloin, kun itku alkoi ja oli pahimmillaan, että onneksi minä en ole kuulemassa sitä... No, sydän kyllä särkyi, pieni oli hetken aikaa niin kärsivän oloinen. Annettiin Panadol-suppo, ja siitä 30-45 minuutin päästä alkoi, Luojan kiitos, helpottaa. Loppuillan oli väsyneen oloinen, mutta onnistui pienen hymynpoikasenkin vääntämään kasvoilleen ennen iltaruokaa ja nukutusta. Keinutuolia pääsin testaamaan, ja siihen rauhoittuikin, mutta katsoa napitti äitiä sitten silmät auki niin sitkeästi, että lopulta imetin pienen uneen. Yöllä nukuttiin onneksi levollisesti oikein ennätysunet äidin kanssa: 00-07, ja vielä syötön jälkeen pari-kolme tuntia siihen päälle. Ja mikä parasta, iloinen ja puliseva poika heräsi tänään uuteen päivään ♥
Huh, olipas se huonoin iltamme ever. Neuvolasta sanottiin, että ei kannata antaa vain varuiksi lääkettä, sitten vasta jos tarvitsee. Ja jos nyt tulee oireita, niin ensi kerralla sitten voi antaa ihan kaiken varalta jo etukäteen... niin kylläpä todellakin annetaan. Oli niin sydäntäraastavaa kuunnella pientä, että sitä kyllä tekisi mitä vaan poistaakseen toisen murheen. Tajusin myös, että en juurikaan ole kyseenalaistanut noita rokotuksia, tai perehtynyt niihin sen kummemmin. Jos vain Panadolilla selvitään, niin mieluummin kuitenkin rokotamme, kuin otamme riskiä, että pieni sairastuu noihin kurjiin tauteihin. Ovat ne vaan pienille vauvoille niin rankkoja.
Huh, olipas se huonoin iltamme ever. Neuvolasta sanottiin, että ei kannata antaa vain varuiksi lääkettä, sitten vasta jos tarvitsee. Ja jos nyt tulee oireita, niin ensi kerralla sitten voi antaa ihan kaiken varalta jo etukäteen... niin kylläpä todellakin annetaan. Oli niin sydäntäraastavaa kuunnella pientä, että sitä kyllä tekisi mitä vaan poistaakseen toisen murheen. Tajusin myös, että en juurikaan ole kyseenalaistanut noita rokotuksia, tai perehtynyt niihin sen kummemmin. Jos vain Panadolilla selvitään, niin mieluummin kuitenkin rokotamme, kuin otamme riskiä, että pieni sairastuu noihin kurjiin tauteihin. Ovat ne vaan pienille vauvoille niin rankkoja.
En ole tainnut aiemmin kommentoida, vaikka olenkin lukenut blogiasi jo pitkään ja iloinnut ihanasta vauvastanne :-). Tuohon postaukseen kommentiksi, että täällä Britanniassa neuvotaan antamaan panadolia rokotusten jälkeen varmuuden vuoksi, koska siitä ei ole mitään haittaa ja vauva säästyy kivuilta. Eli olen antanut lääkettä jokaisen rokotuksen jälken eikä itkuja ole tullut koskaan. Nuo neuvoloiden neuvot kannattaa ottaa suurpiirteisesti ja käyttää maalaisjärkeä. Olen huomannut, että neuvolat eri maiden välillä poikkeavat toisistaan niin paljon, että on täysin mahdotonta, että jokainen olisi oikeassa ja vauvat vielä hengissä ;-).
VastaaPoistaKiitos kommentista, Tuuli ♥
VastaaPoistaTosiaan ohjeistuksissa on eroja, esim. täällä inkivääriä ei suositella raskausaikana, Aasiassa sillä taas hoidetaan raskauspahoinvointia... jne. jne.
Fiksulta kuulostaa tuo panadolin antaminen varmuuden vuoksi, niin mekin jatkossa tehdään.
Mukavaa joulunodotusta sinne teille! :)