Halusin aloittaa tämän blogin kirjoittamisen juuri nyt, uuden, 6. ICSI -hoidon käynnistyessä huomenna. Ajatuksissa blogin aloittaminen on ollut jo kauan, mutta nyt oli sellainen olo, että hetki on oikea. Pidän syksystä, ja siinä on mielestäni aina uuden alun tuntua. Kun nyt vielä jatkamme taivaltamme tällä lapsettomuushoitojen polulla, uuden alkamisen tunne on vieläkin voimakkaampi. Tähänastiset hoidot ovat aina päättyneet ei-toivotulla tavalla, pelkkää negaa joka kerta. Tällä kertaa kokeillaan hieman eri coctailia kuin aiemmin: tarkoitus on kokeilla ensimmäistä kertaa hoitoa pitkän kaavan mukaan, ja lisäksi vaihtaa Puregon Menopuriin. Sumutukset (Synarela) alkavat huomenna, ja syyskuun puolella sitten tiedossa enemmän actionia...
Toiveet ovat olleet joka kerta korkealla (lue = taivaissa) ja negan myötä pettymys ja suru suunnaton. Toivoisin niin, että viimeinkin olisi meidänkin vuoromme onnistua...!!! Mainittakoon, että lähes kaikki lapsettomuusaiheesta bloggaavat, joiden kirjoituksia olen viime aikoina seurannut, ovat plussanneet, eli toivotaan, että tästä harrastuksesta olisi etua tässä suossa rämpiessä ;) Koska vertaistuen tarve tässä tilanteessa on suunnaton, ja tosielämän läheisistä olen kertonut tilanteestamme vain parille läheisimmälle, pidän itse muiden blogeja hurjan tärkeänä voimavarana. Olenkin kiivaasti koittanut metsästää lisää samassa tilanteessa olevien blogeja seurattavakseni :) Ja toivon kaikille meille kovasti voimia ponnistellessamme kohti sitä maailman ihaninta päämäärää <3
Voimia muruseni,ihanaa että pääsen nyt täältä lukemaan sinun kuulumisia <3 Toivon niin kovin,että nyt jo vihdoinkin olisi teidän vuoro ja tämä blogin pitäminen auttaisi kaikin puolin :) Minun blogini ei taida koskaan "odotus-blogiksi" muuttua :(
VastaaPoistaRakkaudella Barba
Löysinpäs tänne jo muuta kautta.. (tuolta barban blogista) :) Toivotaan että tämä uusi pitkä hoito tuottaisi vihdoin tulosta! Jään seuraamaan matkaasi ♥ (T: Eina)
VastaaPoistaKiitos ihanat ♥ Parasta toivotaan :) Einan vuoro jo ihan ansaitusti oli, ja me jäädään Barban kanssa pitämään peukkuja, että päästään mekin vielä molemmat pitämään "odotus-blogia", eikös joo! Siihen asti ei auta ku tilittää täällä niin hyvistä kuin huonoistakin fiiliksistä ja päivistä... Hali!!!
VastaaPoistaKiitos Siilille tänne kutsusta :) Minä olen huono ihminen enkä jaksa/ehdi blogia kirjoitella, mutta sitävastoin toisten ajatuksia kyllä mielelläni käyn lukemassa, saan niistä valtavasti voimaa ja vertaistukea. Kuten sanottu, tosielämässä ei juuri näitä kohtalotovereita ole (= zero).. (Super)voimia!
VastaaPoistaIinis