20.4.2012

Rakenneultra

Huh! Eilen oltiin rakenneultrassa, jossa kaikki näytti olevan niinkuin pitääkin!!! Olo on niin onnellinen ♥ Pikkuinen vastasi täysin viikkoja (20+2), tosin pään koko oli pikkuisen jäljessä, viisi päivää. Kuulemma kahdenkin viikon heitto on siinä kuitenkin normaalia. Painoa kaverilla oli 340g.

Tuo ultra oli aivan mahtava kokemus, aivan mieletöntä oli katsella kaikkia niitä osia joista pikkuisemme koostuu. Ultraaja oli aivan ihana, ja teki käynnistämme todella hienon, selitti koko ajan tarkasti mitä tekee ja näkee. Suuri yllätys tulikin sitten jalkoväliä tutkittaessa, sillä oh boy... it´s a BOY! Olimme molemmat aivan puulla päähän lyötyjä! Olimme olleet niin varmoja tytöstä (perusteluna tosin ainoastaan pari huuhaa -ennustusta... ihan hävettää tunnustaa), että hämmennyimme uutisesta täysin <3 Voihan pojat... Ultraajan mukaan oli sen verran selkeän näköinen kapistus, että jos olisikin tyttö, olisi kyllä melkoisen erikoisen mallinen... :D Kotiin lähdettyämme olimme molemmat pitkään sanattomia hämmennyksestä, ilman yhtäkään muuta ajatusta päässä! Sukupuolella ei siis ollut väliä, olisin aivan yhtä ihastunut pienokaiseemme, olisi kyseessä kumpi vain ♥ Se taitaa kuitenkin olla totta, mitä kaikki sanovat, tuo tieto tekee kyllä odotuksesta vieläkin konkreettisemman. Sooo happy!

Tästä viikosta tekee erityisen myös se, että lapsukainen on alkanut myös potkia, ja potkut tuntuvat kunnolla. Ihana tunne! Hän innostuu aina musiikista ja ruuasta - vanhempiensa tavoin :) Istukkani on kuulemma takana, joten siitäkin syystä liikkeet tuntuvat niin hyvin juuri tuossa edessä keskellä. Ei tosin vielä vatsan päältä - sitä odotellessa, että pääsee isikin osalliseksi niistä!

Huh, olo on jälleen ihan epätodellisen onnellinen ♥

2 kommenttia:

  1. Ihanaa ihanaa! Onnea oikein kovasti!!! Eikös potkut tunnukkin ihanilta :) täällä juuri kova jumppa massussa menossa!

    VastaaPoista
  2. haaste sinulle uusimmassa postauksessani :)

    VastaaPoista